Kynttilä on ankkuri hetkeen.
Kun asiakas on tulossa laulutunnille sytytän ensimmäiseksi kynttilän.
Keskustelu saa yhteisen suunnan kun neuvottelupöydän keskelle sytytetään kynttilä.
Joka aamu keittiössä syttyy aamukynttilä, kesälläkin.
Pohjoisessa kesäkuussa kun aurinko valaisee läpi yön on joskus ihana laskea verhot alas ja sytyttää kynttilä. Luoda iltarauha ja levätä hetki kynttilän valossa.
Rullailin ensimmäiset mehiläisvahakynttilät perheen jouluiloksi kymmenkunta vuotta sitten. Mustikkarinteelle muutettuani hankin lisää levyjä ja aloin tehdä kynttilöitä tuttavillekin. Kynttilät ovat täällä kulutustavaraa ja tuntuu hyvältä nauttia mehiläisvahakynttilöistä jotka palavat puhtaammin, kauniimmin ja kauemmin.
Viime keväänä sain lahjaksi menneiden aikojen kynttiläpajan puumuotit. Nyt valan mehiläisvahaa pallon muotoon. Pienet, noin seitsensenttiset kynttilät tuntuvat palavan vaikka kuinka kauan. Niistä muodostuu palaessa lyhty ja jos kuorta ei polta aivan loppuun niin kynttilän voi vielä viimeiseksi laskea vesille hehkumaan.
Kun muistelen, sytytän kynttilän.
Kynttilä on ankkuri hetkeen.
