Itsenäisyyspäivän kunniaksi Metsänavustajan ohjesääntö vuodelta 1899. Oikein hyvää itsenäisyyspäivää!
§ 1.
Metsänavustajan, jonka tulee olla metsänvartijakoulun läpikäynyt, asettaa virkaan ja erottaa siitä talous eli maanviljelysseuran johtokunta, ja on metsänavustaja talous- eli maanviljelysseuran sihteerin, metsänhoidonneuvojan tai jonkun muun seuran määräämän henkilön lähimmän määräyksen ja käskyn alainen.
§ 2.
Metsänavustajan vuosi luetaan Marraskuun 1:stä päivästä, ja on metsänavustajan erotessa virasta kuuden kuukauden ylössanomisaika molemmin puolin.
§3.
Talous- eli maanviljelysseura, joka palkkaa metsänavustajan, julistaa viran haettavaksi kolmenkymmenen päivän kuluessa, ja tulee sen, joka haluaa semmoisen viran saada, omakätiseen hakemukseensa liittää oikeaksi todistetun kopion päästötodistuksesta metsänvartiakoulusta, papinkirjan ja todistuksen niiltä isänniltä, joidenka palveluksessa hän mahdollisesti ennen on ollut. Hakijoista valitsee talous- eli maanviljelysseuran johtokunta virkaan sopivimman.
§ 4.
Metsänavustajan tulee ahkeralla toimella herättää harrastusta kansassa järkiperäiseen metsän käyttämiseen ja hoitoon sekä talous- eli maanviljelysseuran laatiman matkasuunnitelman tai määräyksen mukaan käydä niiden maanomistajien luona, jotka häntä ovat tilanneet yhdessä eli toisessa suhteessa järkiperäisen metsänhoidon edistämistä varten.
§ 5.
Metsänavustajan tulee talven aikana muun muassa ostaa käpyjä talous- eli maanviljelysseuralle, karistaa puunsiemeniä, johtaa metsänhakkuuta, apuharvennus- ja oksankarsimistöitä, pitää kansantajuisia esitelmiä kansakouluissa järkiperäisestä metsänhoidosta, käpyjen keräämisestä ja siementen karistamisesta sekä niiden säilyttämisestä ja itämisvoiman tutkimisesta, kuin myös antaa neuvoja ja apua niille, jotka ovat aikomuksessa metsää myydä. Kesän aikana tulee metsänavustajan sopivalla ajalla toimittaa metsänistutuksia ja kylvöjä, hoitaa talous- eli maanviljelysseuran taimitarhoja, johtaa ja opettaa kansakoulun oppilaita metsänkylvöissä ja istutuksissa, ottaa osaa kulovalkean sammuttamiseen toiminta-aluessaan ja, kuten 4 § on sanottu, seuran johtokunnan laatiman matkasuunnitelman tai määräyksen mukaan käydä niiden maanomistajien luona, jotka hänen apuansa ovat pyytäneet. Metsänhoidonneuvojien määräyksien ja ohjeiden toimeenpaneminen kuuluu myös metsänavustajan toimintaan, niinkuin vuosilohkojen ja muiden jakolinjojen seivästäminen, siemenpuiden merkitseminen, määrättyjen harvennus- ja puhdistushakkauksien, istutuksien ja kylvöjen toimittaminen j. n. e.
§ 6.
Metsänavustajan harrastuksena olkoon herättää kansassa säästäväisyyttä kotitarvepuiden käyttämisessä, niin että esimerkiksi etusijassa käytetään polttopuiksi maassa olevaa ja kuivaa puuta, kuusen- ja katajan oksia aidasvitsoiksi, katajia ja varjostettuja kuusia seipäiksi, katajia ja leppiä eläinten alustoiksi, haapoja aidaksiksi, latohirsiksi ja kattopäreiksi, että hirsipuita ja halkoja hakattaessa käytetään sahaa, että joutavia ja liiallisia aitoja vältetään, että rakennukset varustetaan kivijaloilla sekä ajanmukaisilla tulisijoilla, että useampia huoneita pannaan saman katon alle, ja että taloja ja torppia uudestaan rakentaessa noudatetaan järjestystä sekä muuta senlaista.
§ 7.
Metsänavustajan tulee pitää päiväkirja, johonka on merkittävä toimituksien luku, laatu ja laajuus, aika mikä niihin on kulunut sekä havannoita metsänvalkeista, eri puulajien siemenvuosista, hyönteisten, myrskyn ja lumenpainon aikaansaamista vahingoista y. m. senlaista.
§ 8.
Metsänavustajan on talous- eli maanviljelysseuran johtokunnalle annettava vuoden lopussa lasku todellisista matkakustannuksista vuoden alla sekä päiväkirjan, Tammikuussa vuosikertomus toimestansa edellisenä vuonna, johonka kertomukseen on taulunmuotoinen yhteenveto toimituksista liitettävä sekä päiväkirjan nojalla tehty kertomus kaikista havainnoista, joita hän vuoden kuluessa on metsän suhteen tehnyt.
§ 9.
Metsänavustajan toiminta on talous- eli maanviljelysseuran tarkastuksen alainen, joka tarpeen vaatiessa neuvotelkoon metsänhoidonneuvojan kanssa.
§ 10.
Metsänavustajalle on paitsi määrättyä vuosipalkkaa tuleva vapaa asunto ja elanto toimituksen ajalla yksityisen tykönä, ja sen lisäksi on hänelle tuleva vähäinen korkeintaan 2 markan päiväpalkka tilaajalta, jos maanviljelys- eli talousseura on sen määrännyt.
Helsingissä, maaliskuussa 1899.
A. B. Heikel.